Tavoite oli käydä salilla 2-3 kertaa viikon aikana ja se on toteutunutkin, paitsi tällä viikolla kävin vain kerran. Olen hieman pettynyt itseeni, mutta minkäs teet. Laiskuutta, tekosyitä että täytyy sen sijaan tehdä sitä ja tuota. Toki saan olla armollinen itselleni, onhan nyt kuitenkin rv 33+4 ja olen kaiken lisäksi ylipainoinen odottaja, en edes ole tässä raskauksien välissä aktiivisesti tehnyt painoharjoittelua ja ennen raskauksiakin se oli vähän niin ja näin. Se vaan täytyy todeta, että kun sitten saa itsensä sinne salille tulee siitä niin hyvä fiilis että sitä ajattelee, miksi se oli niin hankala lähteä. Niin, se itsensä saaminen sieltä sohvalta ylös ja lähteminen on usein niin vaikeaa mutta kyllä se olotila joka treenaamisesta tulee palkitsee monin tavoin. Olen huomannut, että jos käyn salilla aamuisin (mahdollista vain viikonloppuisin kun V on kotona) olen täynnä energiaa koko loppupäivän ja saan monta rästihommaa hoidettua. Yleensä pääsen salilla vasta iltapäivällä/illalla, ja se vaikuttaa hyvin yöuniin jos ei liian myöhään kuitenkaan treenaa. Siinä 19.00 on ehdottomasti omalla kohdallani lopetettava treeni, muuten se vaikuttaa jo ennestään huonoihin yöuniin negatiivisesti. Tykkään kyllä eniten käydä Voitossa viikonloppuaamuisin kun siellä on niin rauhallista ja laitteisiin pääsee jonottamatta. Tosin en kyllä iltapäivisinkään ole monesti joutunut jonottamaan, paitsi vapaapainopaikoilla on vähän ruuhkaa joskus. Kaikille on kuitenkin tilaa mukavasti, ja jos ei heti pääse esim. käsipainoilla tekemään omaa ohjelmaa teen jonkin ekstraliikkeen laitteilla.
Tosiaan, nyt on alkanut se sängyssä pyörimisvaihe, aaargh! Kun ei meinaa uni tulla ja mikään asento ei ole hyvä. Magnesium purkista on hieman auttanut levottomiin jalkoihin. Tässä on vielä mooonta viikkoa laskettuun aikaan, mutta hieman kauhistuttaa kun meidän syyskuisten fb-ryhmässä on syntynyt jo 4 vauvaa...! Pikku varaslähtöjä, etten sanoisi. Jotenkin minusta tuntuu että tämä beibi viihtyy masussa sinne lokakuulle asti :D no jaa, olkoon niin pitkään kuin tarvitsee mutta on ne viimeiset viikot vaan pitkiä. Huomenna muutes pääsen ultraan tsekkaamaan tilanteen.
Vielä tuosta raskausajan salitreenistä sen verran, että olen miettinyt niitä sykerajoja ym. Terkalta kyllä kysyin että onko turvallista treenata vielä näillä viikoilla, niin kuulemma on. Itse vaan olen lukenut että ei se syke saisi nousta ainakaan yhtäjaksoisesti pidempiä aikoja yli 150...mietityttää vähän se että tuleeko vauvalle hapenpuutetta. Minulla ei edes ole sykemittaria josta tuota sykettä seuraisin, mutta luotan kuitenkin omiin tuntemuksiini. Lopetan tai hidastan heti tahtia jos tulee huono olo, ja jatkan joko pienemmillä painoilla tai lyhyemmillä sarjoilla. Se on hassu juttu että kun käy esim. vaunulenkillä tai sauvakävelyllä niin alkaa supistelemaan ja alkaa kävellä etanavauhtia, mutta salitreenissä ei tule sellaisia tuntemuksia ja pystyy tekemään enemmän. Ainoastaan jos hengästyy kovin niin tulee mieleen nuo sykejutskat.
Mutta jos vaikka sinulla on enemmän tietoa noista sykkeistä ym, niin kuulisin mielelläni! :)
Itsekin aloitin varovasti vasta rv 29, sitä ennen oli muuta liikuntaa mm. vesijumppaa. Koen että salilla jaksan tehdä paremmin liikkeet kuin että kävisin kävelyllä puuskuttamassa, vauva painaa jo tuolla alhaalla sen verran. Salilla pystyn hallitsemaan enemmän, ja teen tosiaan ensin aerobisen (crosstrainer) n.20 min ja sen jälkeen liikkeet. Hyvin jaksaa ja hyvä mieli tulee :) nyt loppua kohti ehkä haasteita tuo jotkin liikkeet, mutta tilanteen mukaan mennään. Vesijuoksua aion nyt lopussa harrastaa siihen asti kun paikat on kiinni.
VastaaPoista