lauantai 13. toukokuuta 2017

Nuppu Print, uusi ihastus


Huomenna on äitienpäivä. Säästä on jauhettu jo kyllästymiseen asti, mutta tuli vaan mieleen miten lapsuudessa aina jo kukat kukki ja kesämekoissa kirmattiin pitkin pihaa äitienpäivän aikoihin. Onko aika kullannut muistot ja muistanko väärin? Ei, kyllä se valokuvistakin selviää että näin oli. Tähän viikkoon on mahtunut lumisadetta enemmän ja vähemmän, joten hyvillä mielin voi pitää Nuppu Printin kankaasta ommeltua tunikaa, kuosin nimi on Sydäntalvi


Sain tätä täydellistä kangasta Nuppu Print Companylta blogiyhteistyön merkeissä ja siitähän syntyi tunika. Nimestään huolimatta kuosi on täysin kelvollinen kesäänkin, ja yksi kauneimmista mielestäni. Nupun kuosit on käsin maalattuja ja Suomessa suunniteltuja. 

Nupun sivuilta:

"Nuppu Print Company ideoi, suunnittelee ja toteuttaa printtikokoelmia kankaalle ja paperille. Nupun kokoelmien tunnusomaisia piirteitä ovat kukat, unelmat ja pienet yksityiskohdat skandinaavisilla vivahteilla. Me nimittäin ajattelemme, että kaikkein ihanimmat kukat ja kuosit eivät suinkaan synny tropiikin innoittamina vaan juuri näistä aineksista, joiden keskellä me täällä Pohjolassa elämme. Ne ainekset pitää vain nähdä. Kanervankukat vasten syksyn vaaleanharmaata taivasta, tai tuulessa villisti heiluvat lumipallopensaat – voiko sen kauniimpia, onnellisempia hetkiä ollakaan?"

Niin ihanasti sanottu! 


Kaava tunikaan löytyi eräästä Suuri Käsityö-lehdestä, jossa oli Noshin suosituimpia malleja. Täytyy kaivella vielä se numero esiin. Tuo minun ompeluprosessi on joskus muuten hyvinkin pitkä: Ensin pohdin mitä sitä seuraavaksi ompelisi, sitten selailen lehtiä josko löytyisi joku kiva kaava. Lapset keskeyttää. Seuraavana tai sitä seuraavana saatan edetä jo sille asteelle, että kaivan kaapista kaavapaperin esiin, ja lapset keskeyttää. Voi mennä seuraavaan viikkoon, kun saan kaavat piirrettyä ja joku kaunis ilta tyttöjen mentyä nukkumaan levitän rauhassa kankaan lattialle ja saan kankaan leikattua. Paras vaihe eli itse ompelu siirtyy yleensä monen päivän päähän. Mutta ei siinä, hitaasti marinoiden hyvä tulee.


Pitkään mietin, mitä raskisin tuosta upeasta kankaasta tehdä. Ompelutaitoni kun eivät ole vielä niin varmat. Mutta olen ihan semityytyväinen lopputulokseen, tosin kaulusten teko ei meinaa vieläkään onnistua. Kangasta jäi vielä hieman, eli tytöille täytyy loihtia siitä vielä jotakin. Saatiin muuten ihan mahti-idea naapurin rouvan kanssa, meillä kun on pihapiirissä kerhohuone niin olisiko vähän mahtavaa pistää ompelukerho pystyyn!?

Ihanaa huomista äitienpäivää ja sunnuntaita! <3



maanantai 1. toukokuuta 2017

Vappua ja välikautta


Kylmä vappu on lähes ohi, klara vappen vaan. Postauksen kuvat on otettu noin viikko sitten, säät ei ole tuosta juuri kummenneet. Paitsi kyllä tänään täällä Oulun suunnalla aurinko paisteli, mutta lämpöasteita ei ollut montakaan. Ja se viheliäinen tuuli on aina riesana. Lämpöisiä kesätuulia odottelen.


Teki mieli vähän puhua välikausivaatetuksesta, nyt kun minulla on lähes kolmen vuoden kokemus lastenvaatteista. Kuvissa meidän tytöt ja ystäväni lapset, on niin söpöä kun heillä on myös nuo samat haalarit! Tilasin jo hyvissä ajoin viime vuonna Tenavalinnasta nuo Molo kidsin Polly-haalarit nimeltään Sea treasure. Mielestäni ehkä Molon kauneimpia kuoseja joita on ollut. Näkyi muutes olevan nyt tarjouksessakin Tenavalinnassa. 


Meillä on ollut useita Molon haalareita (toppa ja välikausi) ja rohkenen kehua merkkiä ihan parhaaksi. Uutena ostetut ja kirppikseltä hankitut ovat kestäneet yhtä lailla, kuosit on ihania ja tekniset ominaisuudet tietty tärkeimmässä osassa. Eli nämä Pollyt ovat:

- Tuulenpitäviä
- Hengittävyys: 5000 m2/24 tuntia
- Vedenpitävyys: 5000 mm
- Kaikki tärkeimmät saumat teipattu


Kun tämä lastenvaatehamstraus on osittain harrastus, on mukava kun vaatteilla on myös hyvä jälleenmyyntiarvo. Sen kustannuksella ei kuitenkaan jätetä haalareita kurakelilläkään pitämättä, ja näistähän lika lähtee tosi helposti pois. Tuo sea treasure-kuosi on myös melko anteeksiantavainen tahroille.


Sanoisin että Pollyjen mitoitus on niukahko. Liljalla on käytössään koon 92 puku ja Helmillä 98. Muiden merkkien puvuista Liljalle menisi vielä koko 86, ja saattaisi mennä Mololtakin mutta jäisi kyllä melko äkkiä pieneksi. Esimerkiksi kun vertaa Reimaan on Molon koot naftimpia mielestäni.


Molon haalareissa on myös superhyvät heijastimet. Ehkä ainoa miinus tällä hetkellä tuntuu olevan se, että ainakin Helmi välillä valittelee vetoketjun tulevan liian ylös joten se täytyy jättää hieman auki. 


Kalliitahan nämä on. Haalareiden hinnat tuntuu olevan keskustelupalstoillakin ikuisuusaihe, päivitellään äitejä jotka maksavat 140 euroa/haalari. Oman kokemukseni mukaan olen maksanut laadusta, ja parhaimmillaan saan myydessä jopa yli puolet tuosta summasta takaisin. Usein löydän pukuja myös käytettynä, yhdellä tai kahdella lapsella olleita. Nettikirppiksiltä hieman kalliimmalla, livekirpuilta halvemmalla.


Se on taas hoitoviikko edessä. Tähän asti ollaan menty toppapuvulla, nyt toukokuussa taidan jo uskaltaa laittaa välikausihaalarit päälle. Mutta toki villapuku alle, lunta on vielä osittain maassa.



Käytännöllistä, mukavaa ja kaunista pukeutumista, siinähän on jo kerrakseen.



Mukavaa viikkoa!