keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Wanillan kirppis

Minulla on ollut kohta 2 viikkoa pöytä Kempeleessä Wanillan kirppiksellä. Tämä on toinen kerta, kun vein sinne tavaraa myyntiin, viime kesänä oli siellä pöytä viimeksi. Mukavasti on mennyt tavaraa kaupaksi, ja ihan parasta on tämä myynnin seuranta! Tämä on minulle uutta, että voin itse netistä seurata myytyjä tuotteita. Tähän seuraamiseen jää melkein koukkuun. :D Palvelussa tuotteet voi myös nimetä, mutta itse päädyin kirjoittamaan perinteisesti niihin lappuihin mustekynällä tuotteen nimen. Kahden viikon pöytävuokrasta maksoin 49 euroa.


Parhaiten kaupaksi on mennyt lastenvaatteet, myös iso osa omista vaatteistani on päässyt uusiin koteihin. Meilläkin on niin paljon vaatteita, että ei ne ole kerenneet kuluakaan ja hinnat kun laittaa sopivaksi niin kyllä ne menee. Paljon on ostettu myös diy-vaatteita eli tytöille pieneksi jääneitä, ompelemiani tuotteita. Mietin hetken, laittaisinko uusiakin ompeluksia sinne mutta en vienyt. Olen myynyt niitä lähinnä facebookin kirppiksillä. Jotenkin tuntuu, että haluaisin pelkästään uusille tuotteille oman pöydän ja en ole vielä kerennyt niin paljon ommella varastoon että niitä olisi tarpeeksi livemyyntiin asti.

Viime kesänä meni hyvin kaupaksi varsinkin astiat, minulla oli paljon muumia pöydässä. Jotakin myös varastettiin; kun menin tyhjentämään pöytää, oli jätetty Ralph Laurenin aurinkolasikotelo pöytään mutta itse lasit oli kadonnut. Noo näitä sattuu, siihen olen toki varautunut. Kyllähän sieltä saisi vitriinipaikan kalliimmille tavaroille mutta itse harvoin olen sitä käyttänyt. 

Tykkään Wanillan kirppiksellä myös siitä, että aukioloajat ovat pitkät. Maanantaista perjantaihin 10-20 ja viikonloppuisin 10-16. Kerkeää hyvin ihmiset töidenkin jälkeen piipahtaa ostoksilla. Minulla on useista kirppiksistä kokemusta niin ostajana kuin myyjänä, ja täytyy antaa pojot tälle paikalle  myös siisteydestä. 

Huomenna olisi aika tyhjentää pöytä. Tällä kertaa en kerennyt käydä laittamassa loppuja tuotteita puoleen hintaan, jää sitä kotiin kannettavaa aina jonkin verran.






torstai 4. huhtikuuta 2019

Makuuhuoneen tapetointi

Ostin jo viime vuoden puolella Ellokselta tätä tapettia eri värissä 2 rullaa kun oli niin hyvä tarjous, ja mietin että milloinhan ne saataisiin seinään. Ajatuksena oli tapetoida makuuhuoneen päätyseinä. Me ei olla koskaan ennen miehen kanssa tapetoitu, ja oli suuri epäilys onnistuuko se nytkään. Noh, lomaviikolla kotiin palatessamme repäistiin ja alettiin hommiin. Aluksi ajatuksena oli tapetoida suoraan edellisen tapetin päälle, mutta liimaa levittäessä selvisi ettei se tule onnistumaan. Entinen tapetti alkoi irtoilla, joten täytyi repiä irti. Oltiin kuultu kauhutarinoita siitä, kuinka pieniä tapettisoiroja saa repiä monta tuntia. No ei siinä kovin montaa tuntia mennyt. Sumutepulloon vettä ja erästä eteeristä öljyä ja homma sujui lähes leikiten. Se ei ollut mitään verrattuna siihen, kun tapetin kuviot piti kohdistaa...



Jännittäviäkin hetkiä koettiin, kun pelättiin että riittääkö ne kaksi rullaa. Aluksi meille tulikin kämmi (tai niin luultiin) kohdistuksen kanssa ja mietittiin jo että siinä meni yksi vuota hukkaan. No se onneksi myöhemmin saatiin hyödynnettyä. Käytettiin tätä tapettiliimaa.



Kyllä se muutaman tunnin homma oli kaikkine valmisteluineen. Ei seinästä täydellinen tullut, mutta ihan hyvä ensikertalaisilta. Kaapin vieressä oli hankala paikka saada tapetti asettumaan nätisti ja se menikin vähän ruttuun. No, kelpaa meille.


Alla kuva entisestä tapetista, josta kuvanottohetkellä olimme jo repineet osan pois. Ei ollut oikein meidän näköisemme, tosin tuo sopi ihan hyvin makuuhuoneen toisen ruskean tapetin kanssa. Se ruskea jätettiin vielä muihin seiniin, haaveena kyllä vaihtaa se johonkin valkoiseen. Jossakin vaiheessa.


Myös lastenhuoneeseen on tällainen Duro Swedenin Ester Marias Kammar (kuva alla) tapetti jo hankittu. 


Mietittiin vähän sitä, että kannattaako heidän huonetta vielä tapetoida ollenkaan kun ainakin nuorempi saattaa vielä piirrellä seiniin. Kiva sitten jos samantien menee tapetti pilalle... Mutta eiköhän me tässä viimeistään kesällä laiteta sekin huone kuntoon. Selasin noita Elloksen valikoimia ja voi kuinka ihania on nämäkin Majvillanin tapetit!



Mukavaa päivää sinulle!



tiistai 2. huhtikuuta 2019

Omaan tahtiin

Heipparallaa! Täällä taas kahden kuukauden blogitauon jälkeen. Miten olen aikani viettänyt? No ensinnäkin, saan nykyisin tehdä palkkatyötäni etänä, kotoa pitäen. Ihan mahtavaa, säästyy aikaa kun ei tarvitse lähteä aamu- ja iltapäiväruuhkaan, ja oli siinä pari muutakin perustetta miksi pääsin kotiin tekemään työtäni, en avaa niitä tässä sen enempää. Itse työ ei edelleenkään ole sitä unelmahommaa mitä haluaisin loppuelämäni tehdä, mutta näillä mennään. On mahtavaa, kun voin viedä tytöt vaikkapa kävellen päiväkotiin, sinne on reilu kilsan matka. Kun pyöräteillä vielä oli lunta, vedin molempia pulkassa. Nyt he ehkä jaksaisivat kävellä, mutta taidetaan alkaa kulkemaan pyörällä. Siinä tulee itselle samalla kiva aamulenkki, varsinkin jos kierrän pitemmän kautta kotiin. Usein laitan luureihin soimaan musiikin tai jonkin äänikirjan (siinä vasta olisikin unelma-ammatti, äänikirjan lukija!) Rauhassa laitan aamupalan ja luen Hesarin. Työsuhde-etu sekin, että saa ilmaiseksi Hesarin kotiin. Meidän alueen lehti olisi pikemminkin Kaleva, mutta olen ihan tykästynyt tuohon toiseenkin lehteen. 


Mietin aluksi, tulenko kovinkin yksinäiseksi kun työskentelen yksin kotona. Oli se ensimmäisenä päivänä melko outoa, mutta sitten tuntui että miten olenkaan voinut työskennellä aiemmin sellaisessa hälinässä. Työkavereita on toki ikävä! Päivien rytmitys on samanlainen kuin toimistolla, tauot on samaan aikaan kollegoiden kanssa jne. Voin olla työkavereiden ja pomon kanssa pikaviestipalvelun ja puhelimen kautta yhteydessä, mutta joskus kun tulee sellainen olo että tämä on yhtä pään seinäänhakkaamista olisi mukava jakaa se hetki kasvotusten toisen kanssa. 

Odottelen lämpimiä ja aurinkoisia kelejä jotta pääsen työskentelemään omalle terassille. Ai että.


Tein toisenkin päätöksen. Erosin Kaksplussan blogiverkostosta. Haluan pitää tämän toistaiseksi ihan omanani, itse päättää blogistani ilman aikatauluja. Tietynlainen rentous saa näkyä tekemisessä. Verkostoon kuuluminen oli kivaa ja sieltä sai vertaistukea, kuitenkin koin vähän taakaksi kun koulutukset ym. oli kaikki aina Helsingin päässä, ihan ymmärrettävästi tottakai. Kaksplussan tiimi oli mukava, mutta nyt Arjen miljonääri "palaa juurilleen".

Palataan!