Tytöilleni

Välillä herkistyy. Kun katsoo näitä ihania lapsiaan, sitä havahtuu lähes päivittäin mietimään miten voisi suojella omia pieniä tyttöjä maailman vaaroilta ja kuinka saisi annettua riittävän hyvät eväät elämään. Kai se vaisto sanelee ja ne oikeat eväät tulee kuin itsestään oikean hetken koittaessa, mutta välillä ei voi edes miettiä koko asiaa kun tuntuu että pakahtuu kaikesta siitä rakkaudesta ja huolesta.

Muoks. Mikko Alatalon biisin sanoin:

'Mä katsoin yhtä kuvaa
Monta lapsuuteni iltaa
Siinä kaksi pientä lasta
Kulki vaarallista siltaa
Heitä uhkas metsän pimeys
Ja synkkä virta pyörteinen
Muttei hätää,
heitä suojas enkeli valkosiipinen

Kun tänään katson sinuun
Ja sua uneen tuuditan
Mä muistan päivän leikit
Kuinka sua rakastan
Sä olet tosi pieni
Ja mä melkein toivoisin
Että rinnallesi saisit
Samanlaisen enkelin

Kohta ryntäät maailman ruuhkaan
Näet varjoja ja aurinkoa
Tee mitä teet mut älä sielullesi vahinkoa
Sillä haavat nuo ei parane
Vaikk' isi kuinka puhaltais
Siksi toivon että enkelini jostain suojaa sais

Tuota lapsuuteni kuvaa
Vielä hetken muistelen
On harmaantuneet värit enkelin
Repaleiset siivet sen
Oi jospa voisin paikata edes laudat lahoimmat
Tuon sillan, jonka yli kaikki lapset kulkevat'