Kaapista löytyy kaikenmaailman purnukkaa, joista vitamiineja sun muuta popsin. Toki nämäkin olisi parasta saada ravinnosta, mutta kun en syö niin terveellisesti kuin pitäisi, täytyy turvautua näihin. Foolihappoa olen syönyt jo ennen raskautta, sitähän suositellaankin syömään vähintään 3 kuukautta ennen hedelmöittymistä, jotta hermostoputken sulkeutumishäiriön riski saadaan minimoitua. Jatkan syömistä edelleen, vaikka en tiedä onko siitä nyt enää hyötyä. Jos ruokavaliolla tahtoisin turvata folaatin saannin, sitä saisi eniten maksasta, ruskeista pavuista ja vehnäleseestä. Silti folaatti imeytyy huonommin kuin foolihappo. Noista en edes tykkää maksalaatikosta ja nuo pavutkin on vähän niin ja näin, vehnälesettä kyllä löytyy kaapista ja sitä lisään mm. sokerittoman mansikkakeiton joukkoon tai maustamattoman jogurtin sekaan.
Omega-3 eli kalaöljykapselit ovat kuuluneet päivittäisiin lisäravinteisiini. Niitäkin olen syönyt ennen raskautta, säännöllisen epäsäännöllisesti. Omega-kolmosten sanotaan olevan positiivisessa yhteydessä raskauden kestoon ja sikiön syntymäpainoon. On myös olemassa näyttöä, että omega-3-rasvahappojen riittävällä saannilla voidaan helpottaa raskauteen liittyvää masennusta. Näitäkin popsin, kun en syö sitä jokaviikkoista kala-annosta.
Ah ihana magnesium! Olen huomannut, että säännöllinen magnesiumin popsinta ehkäisee suonenvetoja ja niitä levottomia jalkoja. Sen sanotaan myös raskausmyrkytystä tehokkaammin kuin lääkitys.
D-vitamiinia suositellaan meille suomalaisille vissiin ihan ympäri vuoden. Vähäisen D-vitamiinin saannin arvellaan heikentävän naisen kykyä synnyttää normaalisti alakautta, sillä vitamiinipuutos saattaa heikentää alatiesynnytyksessä tarvittavia lihaksia.
Lempparini on maitohappobakteerit! Selvästi parantunut vastustuskyky. Taisin alkaa syömään relatabseja noin rv 20 alkaen, ja nyt syön noita Gefiluksia. Luin tutkimuksista, joissa raskauden aikana äidit olivat syöneet maitohappobakteereita. Jo raskauden ja imetyksen aikana äidin nauttimat maitohappobakteerit sekä vauva-aikana ja lapsuusiässä nautitut maitohappobakteerit näyttävät vähentävän tutkittujen lasten atooppista ihottumaa ainakin 2-4 vuoden ikään asti.
Mistäpä sitä tietää, auttaako nuo ravintolisät oikeasti mihinkään vai onko vain tuurista kiinni esim. vauvan atooppiset ihot ym. Mutta ainakin itse koen oloni paremmaksi noita syödessä, enkä usko niistä haittaakaan olevan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti