Mitä isommaksi tytöt kasvaa, sitä helpommaksi tuntuu arki muuttuvan ja päätös "hankkia" lapset pienellä ikäerolla oikealta. Voi olla, että jos Helmi olisi ainokainen (pian 4 vee) ei tulisi haikailtua vauvaa tähän tilanteeseen, jolloin arki on jo melko mukavaa ja helpohkoa kun ei ole enää niin hoidettavia nuo muksut. Onneksi lapset syntyi niin pienellä ikäerolla, nyt voi tällä hetkellä huokaista. On sitä toki isompiakin ikäeroja, mutta meidän mielestä tämä on oikea ratkaisu ja se riittää.
Lapsen persoona ja temperamentti vaikuttaa kyllä siihen kuinka rankkaa on, ja kyllähän se silloin vauva-aikana oli välillä tosi raskastakin. Meidän molemmat tytöt ovat melko temperamenttisia, melko paljon on samaa luonteenpiirteissä. Toinen on ehkä hieman pohdiskelevampi välillä.
Monelta taholta kuuli Helmin vauva-aikana että älkää ihmeessä hommatko heti perään toista, hullujako olette! Kyllä se sanonta pitää osittain paikkansa, että siinä samassa se kaksi menee kuin yksi. Eihän kaksosten vanhemmillakaan ole vaihtoehtoja. :D No joo, on se silti vähän eri asia. Paljon riippuu myös siitä, miten esim. lapsen isä pystyy osallistumaan vauvanhoitoon. Meillä on ollut siitä onnellinen tilanne, että miehellä on päivätyö joten hienosti saatiin jaettua hoitoa tyttöjen ollessa pieniä. Yöheräilyt hoidin pääasiassa minä, mutta mies auttoi enemmän sitten jossakin muussa asiassa. Auttaminen ehkä vähän väärä sana, koska molemmathan ollaan vanhempia joten...
On nykyisin upea huomata, kuinka leikit alkaa noiden kahden välillä muodostua. Ei ole enää pelkkää riitelyä (toki sitäkin melko usein) vaan ihan sellaista strategistakin leikkiä. Helmi usein isompana ottaa johtajan roolin, ja Lilja seuraa perässä. Anna ja Elsa on ihan suosikkeja, ja voitte arvata kumpi on Elsa... Meillä näkyy ainakin kerran viikossa Frozen, mutta koitetaan hieman rajoittaa tuota telkkarin tuijottelua kun kuitenkin Pikku Kakkonenkin katsotaan. Tablettiakin Helmi saa käyttää viikonloppuisin Liljan päikkäreiden aikaan, ei kyllä edes vaadi sen enempää. Liljaa tietokoneet tai puhelimet ei kiinnosta yhtään, paitsi silloin jos äiti kirjoittaa niin pitää päästä kaveriksi näpyttelemään.
Yksi syy siihen että haluttiin lapset pienellä ikäerolla oli juuri se, että heistä olisi seuraa toisilleen. Ehkä jopa hieman se, että vanhemmat pääsee vähemmällä. ;)
Kyllähän niistä lapsista tosiaan seuraa toisilleen on ja tietyssä iässä se on ehkä jopa helpottava tekijä kun on se leikkikaveri siinä vieressä ��
VastaaPoistaJo vuosia meidän poikien pieni ikäero on ollut vain hyvä asia. Ikäeroa on 1v7kk. Ovat syntyneet peräkkäisinä vuosina. Pojat ovat hyviä kavereita keskenään, heillä on yhteinen harrastus ja yhteisiä kavereita. Nyt kun ikää on 12 ja kohta 11, niin vauvavuoden rankkuutta ei enää edes muista.
VastaaPoistaEhkä pienellä ikäerolla menee tosiaan kaksi siinä samassa. Ja kivahan se on, että on tulevaisuudessa leikkikaveri saman katon alla :)
VastaaPoistaMeillä nuorimmaisilla ikäeroa 1v1kk ja se on ollu kyl ihan huippu, vaikka kovin raskaskin. Mutta lapsista on toisilleen seuraa kyllä ihan eri tavalla kuin isommalla ikäerolla :)
VastaaPoista