lauantai 15. maaliskuuta 2014

Heittäytyjät

Hyvää iltaa. Tänään oli se koulutuspäivä josta edellisessä viestissä kirjoitinkin, seksuaalikasvatusta meille kasvattajille. Osalla meidänkin porukasta (minä mukaanlukien) oli tiettyjä ennakkoluuloja päivän osalta, huoh kun piti lauantaina raahautua koulutukseen, vaikka aihe onkin mielenkiintoinen. Olin paikalla hyvissä ajoin, jo muutaman minuutin yli kahdeksan vaikka itse tilaisuus olisi alkanut vasta 8.30 ilmottautumisella. Noh tykkään olla ajoissa ja saipahan autonkin hyvin parkkiin jajaja. Tilaisuus oli muutenkin myöhässä aikataulusta, koska Helsingin luennoitsijoiden lentokone oli myöhässä. Istuimme salissa ja odottelimme, kunnes kansanedustaja Jani Toivola saapui saliin, suoraan taksista lavalle meille puhumaan! Ei voi kuin nostaa hattua, miten voi ihminen heittäytyä suoraan niin valmiisti puhumaan meille kaikille siitä tärkeästä asiasta, jota olimme menneet kuuntelemaan. Toki hän on näyttelijä, joten sormi ei varmasti mene suuhun yllättävässäkään tilanteessa, mutta silti. Olin vaikuttunut, ja häntä olisi mielellään kuunnellut pidempäänkin. Pidän sellaisista luennoitsijoista, jotka kertovat omakohtaisia kokemuksia ja osaavat sillä tavoin saada kuulijan huomion, salissa oli suorastaan mykistävän hiljaista kun Toivola puhui. 



Hänen jälkeen tuli myös ihan hyviä puhujia, mm. Väestöliitosta. Väestöliiton edustajan puheenvuorossa käytiin läpi sitä, miten nuoret painiskelevat edelleen samanlaisten kysymysten kanssa (mikä on normaalia, murrosikä, ehkäisy ym.) kuin "ennenvanhaan". Netin käyttö vain on tuonut tiettyjä haasteita, kuten kaikki varmaan tietävät. Sieltä on saatavilla KAIKKI, niin turha kuin tarpeellinenkin tieto. On hyvä, että nuoret osaavat hakea tietoa netistä, ja tarpeellista tietoa onkin nykyään hyvin tarjolla. Harmi vaan, että myös sitä sontaa on niin paljon, joka saa lapsen ja nuoren hämmentymään ja miettimään, mikä on normaalia ja mikä ei. Myös siitä puhuttiin, miten pitäisi esim. terveystiedon kirjoihin saada "suvaitsevampi" asenne esim. samaa sukupuolta olevien seurustelusta, sitä että ei kategorioida pelkästään jonnekin sivun laitaan vähemmistöt-otsikon alle. 



Meillä oli myös työpajoja, joissa pohdittiin ryhmässä asioita. Itse olin kahdessa pajassa. Ensimmäisessä puhuttiin tyttöjen ja poikien talosta ja siitä, miten usein luokitellaan lapsia ja nuoria joko tavalliseksi tai ongelmatapaukseksi, ja mitä nuo käsitteet pitävät sisällään. Aiheesta olisi voinut keskustella vielä lisää, mutta harmi että se oli vain 45 minuutin pituinen. Toinen työpajani oli miten netti näyttäytyy poliisin työssä, hämärtyykö lasten ja nuorten seksuaalinen minäkuva ja itsemääräämisoikeus netissä ja sosiaalisessa mediassa. Katsoimme ensin videonpätkän, jossa nuorelle tytölle käytiin ostamassa webbikamera ja hän alkoi chattailla tietämättään aikuisen miehen kanssa. Aihe herätti paljon keskustelua. Pajan vetävä poliisi kertoi miten raadollisen tavallista tämänkaltaiset tapaukset hänen työssään on, ja yhdessä yritimme miettiä, mikä ennaltaehkäisisi näitä tapauksia. Vaikea aihe, johon ei vastauksia helpolla löydy. Lapsia ja nuoria ei voi liikaakaan suojella, mutta miten laittaa rajat jotka toimii?

Kaikinpuolin hyödyllinen päivä oli, ja tällaisissa koulutuksissa kävisin kyllä mielelläni useamminkin. Paljon asiaa ja infoa tuli, tässä kirjoituksessani vain murto-osa kiteytettynä hieman jo unihiekkaa silmissä, nyt nimittäin väsyttää ja painun pehkuihin :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti