Olen aina tykännyt lukea kirjoja, ja minulle on myös luettu niitä paljon lapsena. Yksi suosikeistani olivat Maikki Harjanteen Minttu-kirjat, taisin jopa oppia lukemaan näiden avulla (Aku Ankan ohella).
Oiii Pirkko Koskimiehen Pupu Tupunat oli myös parhaita!
Kuvissa näkyy uutena painoksena olevat Pupu Tupunat, haluaisin itselleni niitä vanhoja. Muutama minulla onkin, tosin melko huonossa kunnossa.
Voi että, olin jo melkein unohtanut Otto-nallen mutta sehän oli myös yksi suosikeistani!
Myös Rasmus Nallea tuli luettua, näitäkin saa uusina painoksina:
...heheheh, sori, pakko laittaa tämä xD
No joo, aamunaurut...jatketaampas. Myös nämä Aino-kirjat ovat jääneet elävästi mieleeni:
.jpg)
Aku Ankka on meidän perheelle tullut jo 31 vuotta, ja tulee edelleen. Olenkin ollut myös Disney-fani, keräilin lapsena julisteita ja kaikkea krääsää. Carl Barks ja Don Rosa ovat mielestäni parhaat sarjakuva-piirtäjät, ja heidän tuotantoaan löytyykin kodista melko paljon.
Siinäpä oli muutama lempparini lapsuudesta, ja nuo Aku Ankat toki menee nyt aikuisenakin. Toiveissa olisi, että löytyisi nuo varhaislapsuuden aarteet (Pupu Tupunat, Ainot, Mintut) myös tulevalle tipuselle luettavaksi. Täytynee pitää silmät auki kirppiksillä ja divareissa.
Olen huomannut, että nykylapset eivät lue enää niin paljon kirjoja, kun on kaikenmaailman muut virikkeet, älypuhelimista lähtien. Se on aika surullista... Toivon kuitenkin, että vanhemmat lukevat lapsilleen, ainakin sen iltasadun.
Tuttuja kirjoja lähes kaikki. Minulla oli lapsuudessa 2 ehdotonta suosikkikirjaa: Mitä harakka näki ja Hemppa. Melkein itkin ääneen kun löysin Harakka-kirjan veljen lasten jäljiltä pieneksi silpuksi revittynä. Hemppa katosi jo aiemmin jäljettömiin.
VastaaPoistaNouu, saakohan niitä jostakin vielä, ootko koittanut etsiä?
PoistaAinakin tuota Harakkaa saa huuto.netistä, mutta mitäpä minä sillä enää tekisin, enkä halua kerätä kaappeihin tavaraa nostalgiasyistä. Kasa omia vanhoja lastenkirjoja minulla on, ja olen miettinyt monta kertaa, että mitä ihmettä niille tekisin.
VastaaPoista