Viime vuonna...

...menin naimisiin

...sain uusia ystäviä

...menestyin töissä

...halusin enemmän haasteita

...hain kouluun

...en päässyt haluamaani opiskelupaikkaan

...täytin 32 vuotta

...kummitätini menehtyi

...sisareni meni naimisiin

...lapseni kasvoi 

...sain nukkua jo kokonaisia öitä

...oli paljon onnellisia hetkiä

...oli paljon surua

...kasvoin henkisesti

...liikuin enemmän

...vietin hauskoja hetkiä ystävieni kanssa

...oli mukavia reissuja

...opettelin ompelemaan

...pohdiskelin elämää

...ei ollut kunnollista kesää

...kävimme katselemassa taloja

...käytiin retkeilemässä

Vuoden ensimmäinen postaus vähän venyi ja siitä tuli tällainen muistelupostaus. Hyvä välillä listata asioita. Paljon siitä puuttuu mutta nuo tuli ensimmäisenä mieleen. En lakkaa hämmästelemästä, kuinka nopeaa aika oikeasti juoksee. Lapsista sen huomaa; kuin huomaamatta Liljakin on alkanut puhumaan selkeämmin kokonaisia lauseita ja leikit siskon kanssa menee välillä jo yksiin. Paino sanalla välillä. 

Elämä menee näinä kultaisina ruuhkavuosina oikeastaan aika samalla kaavalla joka päivä: Herätään, puetaan, lapset hoitoon, itse töihin, töistä hakemaan lapset, kotiin tai kauppaan, pikkukakkonen, ruuanlaitto ja kotihommat, saunaan, nukkumaan.  No on siinä välissä muutakin. Eikä se haittaa, onnellista aikaa. Välillä onneksi pääsee hengittämään erilailla, viettämään aikaa ystävien kanssa. Tämän päivän hesarissa oli haastattelu naisesta, joka kertoi aina silloin tällöin perhearjen keskellä kaipaavansa aikaa yksin ja tekevänsä reissuja yksin tai ystävien kanssa ja näin ollen jaksavansa arkea paremmin. Pystyn samaistumaan. 

Tammikuun viimeisenä viikonloppuna lähden ystäväni kanssa Kuopioon tyttöjen reissulle, siellä on SuperYsärit ja esiintyy mm. Waldo's people. Ihanaa! Tänä vuonna on muitakin kivoja juttuja, joita oikein innolla odottaa.