Nuppu Print, uusi ihastus

Huomenna on äitienpäivä. Säästä on jauhettu jo kyllästymiseen asti, mutta tuli vaan mieleen miten lapsuudessa aina jo kukat kukki ja kesämekoissa kirmattiin pitkin pihaa äitienpäivän aikoihin. Onko aika kullannut muistot ja muistanko väärin? Ei, kyllä se valokuvistakin selviää että näin oli. Tähän viikkoon on mahtunut lumisadetta enemmän ja vähemmän, joten hyvillä mielin voi pitää Nuppu Printin kankaasta ommeltua tunikaa, kuosin nimi on Sydäntalvi. 

Sain tätä täydellistä kangasta Nuppu Print Companylta blogiyhteistyön merkeissä ja siitähän syntyi tunika. Nimestään huolimatta kuosi on täysin kelvollinen kesäänkin, ja yksi kauneimmista mielestäni. Nupun kuosit on käsin maalattuja ja Suomessa suunniteltuja. 

Nupun sivuilta:

"Nuppu Print Company ideoi, suunnittelee ja toteuttaa printtikokoelmia kankaalle ja paperille. Nupun kokoelmien tunnusomaisia piirteitä ovat kukat, unelmat ja pienet yksityiskohdat skandinaavisilla vivahteilla. Me nimittäin ajattelemme, että kaikkein ihanimmat kukat ja kuosit eivät suinkaan synny tropiikin innoittamina vaan juuri näistä aineksista, joiden keskellä me täällä Pohjolassa elämme. Ne ainekset pitää vain nähdä. Kanervankukat vasten syksyn vaaleanharmaata taivasta, tai tuulessa villisti heiluvat lumipallopensaat – voiko sen kauniimpia, onnellisempia hetkiä ollakaan?"

Niin ihanasti sanottu! 

Kaava tunikaan löytyi eräästä Suuri Käsityö-lehdestä, jossa oli Noshin suosituimpia malleja. Täytyy kaivella vielä se numero esiin. Tuo minun ompeluprosessi on joskus muuten hyvinkin pitkä: Ensin pohdin mitä sitä seuraavaksi ompelisi, sitten selailen lehtiä josko löytyisi joku kiva kaava. Lapset keskeyttää. Seuraavana tai sitä seuraavana saatan edetä jo sille asteelle, että kaivan kaapista kaavapaperin esiin, ja lapset keskeyttää. Voi mennä seuraavaan viikkoon, kun saan kaavat piirrettyä ja joku kaunis ilta tyttöjen mentyä nukkumaan levitän rauhassa kankaan lattialle ja saan kankaan leikattua. Paras vaihe eli itse ompelu siirtyy yleensä monen päivän päähän. Mutta ei siinä, hitaasti marinoiden hyvä tulee.

Pitkään mietin, mitä raskisin tuosta upeasta kankaasta tehdä. Ompelutaitoni kun eivät ole vielä niin varmat. Mutta olen ihan semityytyväinen lopputulokseen, tosin kaulusten teko ei meinaa vieläkään onnistua. Kangasta jäi vielä hieman, eli tytöille täytyy loihtia siitä vielä jotakin. Saatiin muuten ihan mahti-idea naapurin rouvan kanssa, meillä kun on pihapiirissä kerhohuone niin olisiko vähän mahtavaa pistää ompelukerho pystyyn!?

Ihanaa huomista äitienpäivää ja sunnuntaita! <3