Ensi viikolla se päivä koittaa kun minun pienet tytöt menee hoitoon. Märisenköhän silmät päästäni vai miten lie käy (hoitaja kehoitti tekemään sen vasta oven takana mikäli niin käy). Tänään käytiin tutustumassa perhepäivähoitoon jonne tytöt menee. Mukavan oloinen paikka tässä lähistöllä ja hoitaja, Helmi ja Lilja alkoi heti touhuilemaan ja leikkimään siellä olevan toisen kaksivuotiaan kanssa. Myöhemmin sinne tuli myös 3-vuotias poika.
Ryhmä on nyt siis täysi, kun pph:lla saa olla neljä lasta hoidossa. Kävi ihan mieletön tuuri että tytöille vapautui paikat juuri tuolta, toiveenamme olikin ensisijaisesti pph. Jotenkin se kodinomaisuus ja pieni porukka on mielestäni parempi näin pienille lapsille. Hoitajan pitkä kokemus alalta on myös hyvä juttu, varmasti on hänelläkin tullut nähtyä monenlaisia lapsia ja tilanteita. Kerroin meidän tyttöjen olevan melko temperamenttisia tapauksia mutta ei kai se haittaa... :D
Pohdiskelin mitä kaikkea olisi hyvä aina kuljettaa mukana, molemmille varmaan omat reput johon unilelut ja vaihtovaatteet. Hoitaja myös kehoitti tuomaan mieluummin teippi- kuin housuvaipat hoitoon, ne kun on nopeampi vaihtaa kun ei tarvitse kaikkia vaatteita riisua.
Pitäisi vielä täytellä ne esitietolomakkeet. Onhan se hieman haikeaa kun on kotona ollut reilut kaksi vuotta ja pikkuhiljaa työelämä taas kutsuu. Minun työpäivien kesto on vain 6,5 tuntia joten ei lasten tarvitse olla hoidossa koko päivää. Toisaalta olen varovaisen innostunut kun pääsen aikuisten ihmisten seuraan ja tulee erilaista rytmiä päiviin.
Siitä se yksi uusi aikakausi taas alkaa.