Kaksplus.fi

tiistai 10. marraskuuta 2015

Me muutettiin

Moikkamoi ja pahoitteluni postaustauosta. Muutettiin reilu viikko sitten ja olihan siinä kova homma, huh huh! Niin minä manasin että ei ikinä enää, vaan pakko kai se vielä ainakin kerran on muuttaa jos mielii joskus omakotitaloon. Kavereina meillä oli muuttopuuhissa mun sisko ja hänen mies. Ei kyllä olisi selvitty ilman heidän apuaan! Kaksi päivää siinä meni. Nyt vasta silmäni oikeasti aukesivat, kun näin sen tavaramäärän joka on ollut sullottuna kaappeihin ja varastoon. Tavaraa on yksinkertaisesti ihan LIIKAA. Aivan järjetöntä. Kai minä olen eräänlainen himohamstraaja, mutta nyt on jarru päällä. Olenkin jo ahkerasti aloittanut tavaran karsimisen, kirppikselle on päätynyt jo useampi kassi sellaista tavaraa ja vaatetta jota ei yksinkertaisesti mahdu säilyttämään vain sen varjolla, että jos sitä sattuisi joskus tarvitsemaan. Raakasti vaan pois. Helmin pieneksi jääneitä vaatteita toki täytyy säilyttää vauvalle, mutta ei niitäkään kaikkia. Myös muistolaatikot pitäisi tässä saada jossain vaiheessa tehtyä jonne päätyisi yksi tai kaksi söpöä pikkuvaatetta kummaltakin. Mutta se saa riittää, ei näissä tiloissa ole mitenkään mahdollista säilyttää kovin montaa "muistovaatetta". 

Muutettiin siis samassa pihapiirissä mutta eri taloon ja alakertaan, tämä on myös neliön pienempi asunto mutta on tässä onneksi oma pikku piha. Myös pohjaratkaisu on erilainen. Ihan toimivaksi todettu tällain viikon asumisen jälkeen, mutta pienempi makkari (meidän huone) on pikkuisen haastava. Siellä on vaatehuone, jonka ovea ei saa nyt kiinni kun meidän sänky on sen verran iso ettei onnistu. Siellä on myös säilytyskaappi huonossa paikassa ja sellainen hassunmallinen syvennys jossa on nyt vauvan pinnasänky. Noo mmutta näillä mennään, parempi se on että lapsilla on isompi huone niin mahtuu leikkimään. 

Pientä totuttelua vaatii myös tämä alakerrassa asuminen. Välillä saattaa naapurin lapset vilahtaa aivan tuossa ikkunan alla... :D no on meillä verhot ja ei ne joka päivä sentään siinä juoksentele. Mutta mukava on kun pääsee rattaillakin nyt suoraan pihalle eikä tartte niitä kolisuttaa portaissa. 

Tavaroita on vielä säkeissä laittamatta paikoilleen (kun ei niille oikein ole paikkaa kaikille) mutta eiköhän se tästä. Täytyy alkaa hinnoittelemaan lisää pöydän täytettä kirpparille. Onneksi sain paikan melko pian, aluksi kun kävin kysymässä päädyin jonotuslistalle mutta pian sieltä tulikin viestiä otanko pöydän vastaan kun on vapautunut. Olisin halunnut viedä tavarat (rohkenenko sanoa) Oulun suosituimpaan paikkaan eli Paljekirppikselle mutta siellä oli niin pitkä jonotusaika että otin Järkikirppiksen tarjoaman paikan. Loistava kirppis sekin! 

Pieni haikeus oli lähteä entisestä kodista, tykkäsin siitä. Alla muutama fiilistelykuva sieltä, koska tässä menee vielä aikaa ennenkuin saadaan uusi koti kuvauskuntoon ;)
















12 kommenttia: