torstai 19. heinäkuuta 2018

Perhosten kesä

Eihän tätä tekstiä voi aloittaa kehumatta Suomen kesää, eli niin upea hellekesä on jo tähän mennessä ollut! Alkaen sieltä toukokuusta. Kesäkuu oli hieman vilpoisampi, hyvä vaan kun meidän muuttopuuhat sattui suurimmaksi osaksi sinne kesäkuun lopulle/heinäkuun alkuun. Onneksi nämä helteet ei tulleet vielä silloin, kun maalattiin. Olisihan se ollut aika tuskaa...!



Uudessa paikassa asuessani olen huomannut, että perhosia on täällä paljon enemmän kuin Oulussa. Olen käynyt melkein joka päivä sauvakävelylenkillä ja ihan kokoajan toinen toistaan kauniimpia perhosia lentelee vierellä. Upeaa! Muistan että tällaisia perhoskesiä oli lapsuudessa, mutta ainakaan kaupungissa en ole enää moiseen törmännyt. Meidän pihalla perhoset myös parveilee, ja tytöt on niistä aivan innoissaan. 

Vaikka tällainen sää on Suomessa harvinaisempaa, kaipaan jo hieman niitä hämyisiä syksyn iltoja. Varsinkin nyt kun on oma iso piha ja terassi, olisi jännää seurata vaikka loppukesän ukkosmyrskyä.



Niin se loma minullakin on jo ohi, maanantaina jatkui työt. Oli ihana lomailla 4 viikkoa, saatiin paljon aikaan ja pientä reissuakin tuli tehtyä. Töissä on ollut kivaa varsinkin se, kun siellä on ilmastointi. Pikkuisen harmittaa ettei vielä tälle kesälle investoitu siihen ilmalämpöpumppuun. Olisi auttanut pitämään sisätilan maltillisissa lämpötiloissa. Nukuin kaksi edellistä yötä keittiön lattialla, koska siellä on laattalattia. Ei se merkittävästi auttanut ja viime yönä konkoilin takaisin makkariin. Helle olisi suorastaan nautinto jos täällä sisätiloissa ei olisi plus 30 astetta. Kyllä se tästä!




perjantai 6. heinäkuuta 2018

Tapetin päälle maalaaminen


Jo kun kävimme ensinäytössä katsomassa taloamme minulla oli selvä visio millainen muutos seiniin pitäisi tehdä. Tapetit oli mintunvihreän ja persikan sävyisiä, aikalailla sitä 2000-luvun alun tyyliä. Tapetti näytti olevan tiukasti kiinni seinässä, joten pohdittiin, voisiko sen päälle suoraan maalata ettei tarvitse alkaa repimään pois. Olen kuullut että  se saattaa olla melkoinen show... Joten otettiin riski.


Tein alustavat värisuunnitelmat Tikkurilan ColorUP!-ohjelmalla ja sävyiksi valikoitui piazza ja petrooli. Isoimmat kolot kitattiin ja hiottiin ja sitten alkoi pohjamaalin levitys. 


Kaikista työläin vaihe tuntui olevan paikkojen suojaaminen. Teippaaminen jne. Mutta hankalaa oli myös joihinkin pieniin väleihin yltäminen. V reippaana hoiti ylhäältä maalaamisen, minä keskityin alaosiin. 



Kun pohjamaali ja ensimmäinen kerros oli malattu, V tuumasi että ei tästä taida mitään tulla, sen verran epätasaiselta paikoitellen näytti. Minäkin väläyttelin taas sitä mahdollisuutta, että oltaisiin ulkoistettu homma jollekin muulle. Mutta sitten totesin että maalataan toinen kerros ja katsotaan kun se kuivuu. Ja hyvältähän se alkoi näyttämään! Homma siis jatkui petroolin kimpussa. Sen alle ei pohjamaalia laitettu, ja maalia piti hakea lisää kun ei tuntunut riittävän mihinkään. Kolme kerrosta meni petroolia. 




Tuli kyllä kerralla valoisampi ilme. Tuo piazza oli mun lemppari, toisina vaihtoehtoina oli laasti ja valamo. Petrooli on muhinut mielessä jo pitkään. Kaikki talot joita käytiin näiden vuosien aikana katsomassa kaipasi ainakin yhteen huoneeseen petroolia ilmettä ja nyt sain sen toteuttaa.


Täytyy laittaa vielä listat noihin kulmiin.


Takkakin tulee paljon paremmin esille nyt. Se on muutenkin pysynyt uskomattoman hyvässä kunnossa vuodesta 2003 asti. Joitakin pieniä kohtia teipin alta jäi maalaamatta, mutta täytyy ihan minipensselillä käydä ne jossain vaiheessa läpi. 



Ihmeen hyvin sopii petroolin kanssa yhteen nuo kellertävät/kermanväriset keittiönkaapit. Keittiöön haluaisin jossakin vaiheessa tehdä muutaman muutoksen, mutta kaikki aikanaan. Ihan toimiva köökki.


Sohva saatiin V:n kanssa roudattua tänne eilen, ja se löysi paikkansa tilanjakajana olohuoneen ja keittiön välistä. Rottinkituolit on Vepsäläiseltä, ihastuin niihin! Ne on oikeasti terassikalusteet mutta ei kai niitä ulos raaski viedä?!


Meiltä meni maalaamiseen 2 ja puoli päivää, välissä vain sen verran taukoa että haettiin lisää maalia ja toisella asunnolla vähän järjestelemässä. Mitenkään tämä projekti ei olisi onnistunut, jos tytöt olisivat olleet kotona. He olivat muutaman yön mummolassa kesälomailemassa joten saatiin rauhassa ahertaa. Sattui kyllä niin mieletön tuuri, että tuli tämä talon osto juuri kesäloman aikaan! Hieman stressittömämpää.




sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Me ostettiin talo

Paljon on tapahtunut sitten viime postauksen, siksi en ole kerennyt blogiakaan päivittää. Me ostettiin nimittäin talo!


Edellisessä postauksessa olikin juttua siitä, että tehtiin tarjous siitä talosta jota käytiin katsomassa. Meni läpi, ja alkoi kauppojen järkkäily. Jännää hommaa se oli, kaikki sujui hienosti vaikka kaikki oli uutta ensiasunnon ostajille. Meillä sattui tuuri, kun oli niin mukava pankkivirkailija, välittäjä ja myyjä. 

Millainen talo sitten on? Juuri meille sopiva, noin 100 neliötä. Kolme makkaria, yksi tytöille, meille ja ompeluhuone/vierashuone. Olohuone, keittiö, kodinhoitohuone ja sauna. Ihana terassi, josta avautuu mahtava peltomaisema. Pihalla kauniit istutukset ja puut, lumipalloheisi jne. Leikkimökki ja iso hiekkalaatikko. Edellinen omistaja jätti meille myös trampoliinin, täytyy hankkia siihen vaan se suojaverkko. 


Takapihalle paistaa aurinko lähes koko päivän. Ajateltiin maalata talo ensi vuonna, terassin voisi käsitellä jo nyt kesällä. Mennään tänään ensimmäistä kertaa sinne yöksi. Tytöt lähtee mummolaan muutamaksi yöksi, joten saadaan Vesan kanssa rauhassa maalata olohuoneen, keittiön ja eteisen seinät. Mietin aluksi että oltaisiin ulkoistettu se homma, mutta luulisin että se onnistuu meiltä itseltäkin. Pitkän pohdinnan jälkeen päädyttiin väreihin petrooli ja piazza. Maalataan suoraan tapetin päälle.


Täytyy laittaa sitten blogiin ennen-jälkeen kuvia, ja myös muista huoneista.



keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Etsin kunnes löydän

Toukokuu on ollut upein ikinä! Harmillisesti olen tässä kuussa sairastellut ja Helminkin kanssa olen nyt ollut kotosalla koska hänellä kuume ja yskä. Toivottavasti viikonlopun synttärijuhlat ei peruunnu, jospa menisi pian ohi. Tuohon takapihalle paistaa kyllä lämpimästi aurinko, siinä on tullut välillä oleiltua ja viikonloppuna oltiin Syötteellä käymässä, oli ehkä yksi kesän upeimmista keleistä! Tuli oltua vesisotaa ym. Helmi vaan taisi vilustua juuri tuolla reissulla, koska tuuli ei kuitenkaan ollut ehkä se lämpimin.

Taloja käytiin tässä iltasella jälleen katsomassa. On se jännä miten tuolla maaseudulla on ihan eri hinnat, vaikka Ouluun ajaakin alle puolessa tunnissa. 2000-luvun talon saa helposti samaan hintaan kuin tällä seudulla jonkun 70-80-luvun talon. Ei silti, toki sen aikakauden taloista voi löytyä helmiä ja ei uudet talot aina ole ongelmattomia, mutta sen verran kun nyt ollaan käyty näitä katsomassa ja tarjouksiakin tehty niin kyllä niitä pommeja on kuntotarkastuksessa sitten löytynyt ja kaupanteko jää siihen.

Edelleen elää se unelma, että päästäisiin maaseudulle pois kaupungin hälinästä mutta silti niin, ettei työpaikoille ole kovin pitkä matka. Ja tytöt haluaisin kyläkouluun. 

Sattui hyvin, että päästiin samalla reissulla tutustumaan molempiin kohteisiin samalla seudulla vaikka oli erit välittäjät. Ensimmäinen kohde oli todellinen unelma, vesistö vieressä ja upea, iso terassi. Mahtava näkymä makuuhuoneesta, koivut ja kanava. Laavu oli myös pihalla sekä pihasauna. Oli todellista mökkitunnelmaa nykyaikaisella twistillä. Tosin en ehkä uskaltaisi koskaan päästää tyttöjä yksin ulos, koska se vesi... 

Vain 400 metrin päässä tuosta talosta oli kohde, jossa oli erilainen, aava peltomaisema. Tuli heti jotenkin kotoisa fiilis, lämminhenkinen talo. Samana vuonna rakennettu kuin tuo ensimmäinen, 2003. Hintapyyntö 20k pienempi. Todella toimiva pohjaratkaisu ja juuri sopivan kokoinen meille. Instan stooriin pistinkin pientä videota ulkoa. Tietenkin siellä oli myös yksi plussa, autotalli. Se on varsinkin miehelle tärkeä. 

Tarjous lähti. Pitäkää meille peukkuja!


Kuva ei liity taloprojektiin, otettu Koitelissa keväällä. 



tiistai 29. toukokuuta 2018

Lapset pienellä ikäerolla


Mitä isommaksi tytöt kasvaa, sitä helpommaksi tuntuu arki muuttuvan ja päätös "hankkia" lapset pienellä ikäerolla oikealta. Voi olla, että jos Helmi olisi ainokainen (pian 4 vee) ei tulisi haikailtua vauvaa tähän tilanteeseen, jolloin arki on jo melko mukavaa ja helpohkoa kun ei ole enää niin hoidettavia nuo muksut. Onneksi lapset syntyi niin pienellä ikäerolla, nyt voi tällä hetkellä huokaista. On sitä toki isompiakin ikäeroja, mutta meidän mielestä tämä on oikea ratkaisu ja se riittää.


Lapsen persoona ja temperamentti vaikuttaa kyllä siihen kuinka rankkaa on, ja kyllähän se silloin vauva-aikana oli välillä tosi raskastakin. Meidän molemmat tytöt ovat melko temperamenttisia, melko paljon on samaa luonteenpiirteissä. Toinen on ehkä hieman pohdiskelevampi välillä.

Monelta taholta kuuli Helmin vauva-aikana että älkää ihmeessä hommatko heti perään toista, hullujako olette! Kyllä se sanonta pitää osittain paikkansa, että siinä samassa se kaksi menee kuin yksi. Eihän kaksosten vanhemmillakaan ole vaihtoehtoja. :D No joo, on se silti vähän eri asia. Paljon riippuu myös siitä, miten esim. lapsen isä pystyy osallistumaan vauvanhoitoon. Meillä on ollut siitä onnellinen tilanne, että miehellä on päivätyö joten hienosti saatiin jaettua hoitoa tyttöjen ollessa pieniä. Yöheräilyt hoidin pääasiassa minä, mutta mies auttoi enemmän sitten jossakin muussa asiassa. Auttaminen ehkä vähän väärä sana, koska molemmathan ollaan vanhempia joten...


On nykyisin upea huomata, kuinka leikit alkaa noiden kahden välillä muodostua. Ei ole enää pelkkää riitelyä (toki sitäkin melko usein) vaan ihan sellaista strategistakin leikkiä. Helmi usein isompana ottaa johtajan roolin, ja Lilja seuraa perässä. Anna ja Elsa on ihan suosikkeja, ja voitte arvata kumpi on Elsa... Meillä näkyy ainakin kerran viikossa Frozen, mutta koitetaan hieman rajoittaa tuota telkkarin tuijottelua kun kuitenkin Pikku Kakkonenkin katsotaan. Tablettiakin Helmi saa käyttää viikonloppuisin Liljan päikkäreiden aikaan, ei kyllä edes vaadi sen enempää. Liljaa tietokoneet tai puhelimet ei kiinnosta yhtään, paitsi silloin jos äiti kirjoittaa niin pitää päästä kaveriksi näpyttelemään.


Yksi syy siihen että haluttiin lapset pienellä ikäerolla oli juuri se, että heistä olisi seuraa toisilleen. Ehkä jopa hieman se, että vanhemmat pääsee vähemmällä. ;) 



sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Heipat muumeille

Minä, vannoutunut muumifani jo vuodesta miekka ja kivi, olen kyllä seonnut. Tai no, jos kämppään ei vaan yksinkertaisesti enää mahdu kovin montaa ylimääräistä tavaraa niin... Päätin myydä muumiastioiden kotina olleen vitriinin. Ihan tuosta vain, ilman tietoa minne saan survottua kaikki mukit ja muut. En enää oikein tykännyt siitä kaapista, ja tilaakin se vei. No se meni kaupaksi, ehkä vähän alihintaan mutta sainpa sen pois haitolta. Heti tuli asunto paljon avarammaksi. Minne sitten muumit muutti? Tein raskaan päätöksen, että joidenkin on lähdettävä. Mukeista en luopunut, ne pakkasin Zalandon pahvilaatikoihin ja sängyn alle piiloon. Myös kannut ja muutamat muut sai jäädä. Lautasia, sekä syviä ja matalia, pistin myyntiin ja niitä onkin mennyt hyvin kaupaksi. On niitä tosin vielä paljon jäljelläkin, löytyy tuosta minun ompelupöydältäni ja jokusen sain survottua täyteen ahdettuihin kaappeihinkin. Muumilasit meni tänään (toivottavasti) rakastavaan kotiin. 

Useita satasia muumeilla sai tienattua, ne rahat on tosin jo hyvin kulutettu. Ihme kyllä, tuli jopa hieman vapautunut fiilis kun laittoi niin paljon tavaraa menemään! Vaikka tämä on ollut vuosia rakas harrastukseni, aion tulevaisuudessa keskittyä vain mukeihin ja muutamaan spesiaalimpaan juttuun, esim. lautasiin jotka on tehty vanhempien mukien perusteella. Tämä ei vähennä rakkauttani muumeihin, ehei. Ne on yhtä ihania kuin ennenkin! Olen iloinen, että minulta löytyy dvd-boxi alkuperäisillä äänillä, sitä on koitettu minulta ostaakin mutta en aio siitä luopua ellei nyt joku hullu siitä useampia satasia tarjoa. Nythän on markkinoilla vain se uusilla äänillä oleva, hyi. Sitähän on sensuroitukin, järkytyin kun katsoin yhden jakson. Sitäkään en pystynyt loppuun asti katsomaan. :D Tiettyjä sanoja ja lausahduksia on poistettu tai muunneltu, vaapukkamehukaan ei enää ole vaapukkamehu! Aaaargh. Kaikkea sitä. 




tiistai 17. huhtikuuta 2018

Mummiksi 35-vuotiaana


Instagram-seuraajani ovat nähneet vauvanhaaveisia väläyksiä stooreissani. Vähän härnäten niitä olen ehkä laittanut, mutta kyse ei ole minun vauvastani. 


Siskontyttöni täytti tammikuussa 17 vuotta, ja hän saa poikaystävänsä kanssa vauvan. Kuulin asiasta ensimmäisen kerran ollessani töissä, kun äitini soitti sinne että älä myy vielä ihan kaikkia vauvatarvikkeita pois. Olin ensin että mitä, saako Sussu (siskoni) vauvan! Kun sain vastauksen ei, sanoin äidilleni että no etkai sinäkään nyt sentään enää tuossa yli viidenkymmenen vuoden iässä... Vasta silloin minulla raksutti että hyvä luoja, se on sisarentyttäreni joka on raskaana! Ei meinannut työnteosta tulla mitään, häkellyin niin.


Ei siinä periaatteessa mitään ihmeellistä ole, saihan myös siskoni hänet ollessaan 17. Mutta silti, pieni siskontyttöni, äidiksi! Ei sitä voinut aluksi uskoa. Nyt se on pakko uskoa että sieltä on vauva tulossa, pääsin eilen mukaan rakenneultraan! Ihana kokemus. Huvitti vaan kun sinne pieneen tutkimushuoneeseen ahtautui tuleva äiti, hänen poikaystävänsä eli lapsen isä, minun siskoni ja myös äitini ja minä! :D Liekö rakenneultrassa yleensä moista kööriä ollut. Kaikki vaikutti olevan masussa kunnossa, ja vauvan sukupuolikin selvisi. Oli kyllä mahtava olla seuraamassa ultraa kun pieni siellä liikuskeli. Ja niin tosiaan, siskostani tulee mummi 35-vuotiaana! :D vitsailinkin jo hänelle, että miten hän haluaa itseään kutsuttavan, mummo, mummi, mummo... Elokuussa olisi h-hetki.

Laitoin postauksen kuviksi ihanat liljankukat jotka ostin Haaparannan reissulta viikonloppuna. Tosi kauniita, mutta tuoksu on aika voimakas. Ihanasti ne sopii noihin pyöreisiin maljakoihin; isompi on Hemtexin Citymarketille suunnittelemasta mallistosta, ja tuo pienempi on Finnmarin liikkeestä.

Kaunista viikkoa!



sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Kevätmekot ruusukankaasta


Tuo Ommellisen keltapohjainen ruusukangas marinoitui kaapissa hyvän aikaa, ennen kuin raskin/ehdin siitä mitään tehdä.


Minulla oli valmiina lasten peplum-kaava, joka oli kokoa 92. Lisäilemällä saumanvaroja sain ihan ookoot mekot tytöille, tosin kaulus meni (taas) liian isoksi. Korjasin tilanteen niin, että otin tuosta edestä kangasta sisään ja ompelin eteen rusetin.


Kangasta oli melko pieni palanen, joten toisen mekon hihat täytyi tehdä eri kankaasta. Kauniin sävyinen vihreä kangas löytyi Eurokankaasta tosi edullisesti. Tuo ruusukangas on muuten yksi suosikeistani, minulta löytyy samaa kangasta muissakin väreissä ja vielä itselle pitäisi ommella jotakin harmaapohjaisesta kankaasta ja muistaakseni minulla on sitä vielä vaaleansinisellä pohjallakin. Ehkäpä kesäksi jotakin?

Ollaan vielä täällä Syötteellä pääsiäisen vietossa. Aivan huippukelit on sattunut koko viikonlopulle, ulkoiltu on ja tehty kaikkea kivaa. Huomenna täytyy suunnata takaisin Ouluun ja tiistaina töihin.

Ihanaa sunnuntaita!



perjantai 30. maaliskuuta 2018

Pääsiäistoivotukset


Kaunista pääsiäisen aikaa! Mukavasti katkaisee työviikonkin kun saa pari vapaapäivää. Me suunnataan tänään Syötteelle perinteisesti pääsiäisen viettoon.


Eilen illalla tuli käytyä ihan extempore kylillä, kun sain aika myöhään viestin että olen voittanut facebookin arvonnassa ilmaisen sisäänpääsyn itselleni ja ystävälle Ihku-baariin ysäri-iltaan. :D No hittolainen, pitihän se lähteä. Oli tosi hauskaa, ysärit soi koko illan ja mahtava oli bilettää! Kiitos vaan kavereille tanssiseurasta.


Vaikka nukkumaan aloin joskus 03.30 hereillä olen ollut jo useamman tunnin. Ei se auta kun alkaa pakkailemaan. Rentouttavaa pääsiäistä teille kaikille!





keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Poweria päivään


Aivan huikea fiilis tulee tuosta jaffasta tuolla taivaalla! Olen ollut virtaa täynnä, neljänä päivänä peräkkäin käynyt hiihtämässäkin. Mikä mua vaivaa?! Mistä tätä virtaa riittää... Oma epäilykseni on tämä uusi lempparismoothie jolla aloitan päiväni.


Smoothieitahan (sanahirvitys, tulikohan edes oikein kirjoitettua :D ) voi tehdä mistä raaka-aineista tahansa, mutta omaksi lempparikseni on tullut tällainen:

n. 1,5 dl maustamatonta tai vaniljan makuista soijajogurttia
loraus inkiväärimehua (itse käytän tätä)
puolikkaan sitruunan mehu
1 appelsiinin mehu
1 avokado
n.1 rkl kauraleseitä
puoli kourallista cashewpähkinöitä
mintunlehtiä
n. 1 tl hunajaa
(muutama vihreä viinirypäle)

Nuo kun surauttaa blenderissä sekaisin niin siinä on jo melko hyvä startti aamuun. Välillä syön tuon lisäksi kaurapuuron ja kananmunan mutta olen todennut tuonkin riittävän melko hyvin lounaaseen asti. Kokeilkaa! :)



tiistai 27. maaliskuuta 2018

DIY neuletakki


Pitkään etsin täydellistä kaavaa neuletakkiin, ja löysin varteenotettavan vaihtoehdon Ottobren numerosta 2/2015. 


Kankaan olin jo aiemmin ostanut Löytöpalasta, taisi maksaa n.15 euroa 2 metriä kun oli tarjouksessa. En tiedä, onko tuollainen kuosi kovinkaan muodissa tällä hetkellä, mutta omaa silmää se miellytti ja sehän on tärkeintä. Kangas on myös mukavan tuntuista.


Kaavaan en isompia muutoksia tehnyt, ainoastaan pidensin helmaa. Oli yllättävän helppo ja mukava ommella. Sain vielä idean kantata tuon reunan foe-nauhalla ja siisti tuli.


On se niin mukavaa tuo ompelu. Tein toisenkin neuletakin joka on vielä vähän kesken, mitään kun ei kerkeä normipäivänä kerralla ompelemaan. Ompelen edelleen Husqvarna-ompelukoneellani, mutta haaveilen saumurista. Minulla olisi tuolla vaatehuoneessa äidin vanha saumuri lainassa mutta en ole vielä kerennyt opetella sen käyttöä, saati sitten langoitusta. 

Tänään on vähän poikkeuksellinen aamu. Liljalla on 2,5-vuotisneuvola joten hoitoon ja töihin mennään vähän myöhemmin. Ihanaa tiistaita teille!





sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Virvon varvon jne.

Kori löytyi tänään Hemtexiltä -25 %

Moikkamoi ja mukavaa palmusunnuntain iltaa. Meillä kävi jo aamusella pari pikkunoitaa virpomassa. Me ei tyttöjen kanssa vielä tänäkään pääsiäisenä lähdetty virpomaan, jospa ensi vuonna sitten.


En ole avannut tietokonetta pitkään aikaan. Ollaan sairastettu ja tällä viikolla meillä oli talviloma. Jouduin olemaan töistä pois useana päivänä kun äänikin hävisi lähes kokonaan. Myös tytöt oli flunssassa mutta toivottavasti ollaan pääsiäisenä terveenä kaikki.


Lomalla oltiin Kuusamossa. Kaksi yötä saatiin miehen kanssa nauttia ajasta mökillä kahdestaan, kun tytöt oli mummolassa. Meinasi oikeasti käydä korviin se hiljaisuus. Ihan mahtavat pari päivää kyllä oli, hiljaisuudessa. Porukat toi tytöt Kuusamoon keskiviikkona ja käytiin torstaina Kuusamon Tropiikissa. Siitä on aikaa kun viimeksi siellä on tullut käytyä, joskus ala-asteella. Hienosti oli tehty remppaa pukuhuoneisiin. En ole varma oliko allasalueelle tehty mitään uudistuksia.


Nuo vitsoissa olevat höyhenet on olleet kaapissa jotain pari vuotta, ja nyt sain niistä vihdoin jotain väkerrettyä. Hiljaa hyvä tulee... ;)




maanantai 5. maaliskuuta 2018

Lasten kerrossänky

*Kaupallinen yhteistyö Veke.fi kanssa.


Meillä ovat tytöt jo useamman kuukauden ajan nukkuneet kerrossängyssä. Uskaltauduin vihdoin ostamaan meille lastenhuoneeseen kerrossängyn, kun näin tuon samaisen sängyn ystäväni kotona. Kehuivat sitä hyväksi, ja kaiken lisäksi silloin oli hyvässä tarjouksessa Veke.fi:ssä tämä Liisa pieni kerrossänky joten tilaukseen meni. Ostin siihen vielä lisäturvalaidan tuohon alaosaan.


Kuten melkein kaikki muutkin kasaushommat meillä, jäi sängyn kasaaminen miehen vastuulle. Helppo oli kasata. 



Tytöt viihtyy sängyssä hyvin, Helmi nukkuu ylhäällä ja Lilja alhaalla. Aluksi pelkäsin sitä, hoiperteleeko Helmi yöllä unenpöpperössä alas noita tikkaita miten sattuu mutta ei hän ole ainakaan vielä yöllä sieltä tullut alas. Liljaa ollaan vielä kielletty kiipeämästä yläsänkyyn, mutta on hän sinne muutamia kertoja kielloista huolimatta mennyt... Hienosti kyllä osaa jo  laskeutua alas tikkaita pitkin.




Sänky on päivittäin myös leikkikäytössä. Tytöt leikkii usein sellaista että vuoraa tuon alasängyn harsoilla (vähän kuin majaksi) ja ovat "yön varjossa" Helmin sanoin. Ihania. Myös muitakin kuin pehmoleluja sänkyyn eksyy ja niitä sitten nukkumaan mennessä pitää viedä oikeille paikoille.



Sain Veken kalusteelta blogiyhteistyönä tuon kätevän sängynaluslaatikon joka on tosi hyvä paikka leluille ja toki sinne myös petivaatteita voi laittaa, mutta meillä kyllä palvelee täysin lelujen säilytyspaikkana (niitä kun on niiiiin paljon...).




Haastattelin Helmiä ja kysyin, mikä on parasta uudessa sängyssä. Hän vastasi näin:

-Sinne on kiva kiivetä
-On mukava kun sänkyyn mahtuu paljon unikavereita
-Tulee turvallinen olo
-Siellä on kiva leikkiä
-On ihanaa kun äiti tai isi aamulla herättää

Äidin mielestä parasta sängyssä on se, kun jää huoneeseen tilaa paljon enemmän. Ei ole kahta sänkyä viemässä tilaa pienehköstä huoneesta.





Onko teillä tai onko ollut lapsilla kerrossänkyä, plussia/miinuksia?