maanantai 19. tammikuuta 2015

Pakko tarkistaa hengittääkö se

Milloinhan sitä oppisi olemaan hieman rennompi äiti. Koen kyllä joissakin asioissa olevani ihan rento, mutta esim. vieläkin täytyy kesken Helmin päikkäreiden rampata parvekkeella joka välissä tarkistamassa että hengittääkö se. Onkohan se ensimmäisen lapsen kanssa aina tällaista? Moni sanoo, että seuraavan lapsen kanssa osaa ottaa rennommin ja luottaa siihen että asiat sujuu. Voi olla, että tuon hengittämisen tarkistamisen takia vauva ei saa kunnolla nukuttua ja olenkin sitä vähentänyt, mutta silti... Kerran (no parikin kertaa) parvekkeella vaunuissa ollessaan näkyi olevan niin syvässä unessa että ihan hätäännyin ja otin rivakasti tutin pois suusta että onko toinen hengissäkään ja säpsähtihän se pienokainen. Voi nolo minua. Sitä vaan jotenkin haluaa huolehtia. 


Noista unista vielä. Mehän kokeiltiin loppuvuonna homeopatiaa niihin univaikeuksiin. Olin skype-neuvottelussa erään homeopatiaan erikoistuneen henkilön kanssa, ja hän lähetti silica-nimisen lääkeaineen meille. Sitä piti antaa yksi tippa päivässä. Ei ollut vaikutusta, reilu pari viikkoa kokeiltiin. Siitä meni jonkin aikaa, ja pidin pienimuotoisen unikoulun, myös säännöllistä päivärytmiä alettiin noudattaa. Sen lisäksi siirrettiin Helmi omaan huoneeseen, kun tuntui että se heräsi jokaiseen kyljenkääntöömmekin. Pari yötä meni, ja sitten alkoi ihanat yöt, heräsi vain 1-2 kertaa yössä! Nyt on taas kuitenkin alkanut ne hulinayöt, ei ehkä kuitenkiin niin pahat kuin silloin joulun aikoihin. Nykyisin herää yössä n. 2-5 kertaa, joten onhan tässä edistystä tapahtunut... Odottelen kuitenkin niitä kokonaisia nukuttuja öitä, ja voi toki olla että joudun odottelemaan vielä pitkään. On kuitenkin hyvä, että edes jotakin edistystä on tapahtunut. Hampaiden tulon ym. kestää, kun ajattelee että se on vain väliaikaista (ehkä).

Toissa yönä heräsin itse kolmelta ja kauhistuin, kun Helmi ei ollut herännyt vielä kertaakaan. Pomppasin sängystä ja hiippailin hänen huoneeseen, siellähän se tuhisi. Nooo tuosta puolen tunnin päästä alkoi itku, jota kesti välillä loppuen reilu puoli tuntia. Istuin vieressä ja silittelin, nukahti sitten uudelleen ja heräsi vasta 7.30. Tuollaisia öitä lisää kiitos! 



Kuvat nyt ei liity uneen millään lailla, mutta piti laittaa kun Helmi eka kertaa pulkkailee :)



2 kommenttia:

  1. Jasmine/koisonkasvatu19. tammikuuta 2015 klo 22.24

    Voi kun kuulostaa niin tutulta toi sun tarkistaminen! Mä olen lukemattomia kertoja tökkinyt vauvaa hereille kun olen säikähtänyt että eikö se hengitä. Ja yhä kun menen itse nukkumaan, tarkistan että 1v7kk lapsi hengittää. Saman tarkistuksen teen joka aamu kun herään :D Se ei vaan mene ohi. Jotkut sanoo et toisen kans hellittää, jotkut taas sanoo että se on niin perusluonteessa että kaikkien kanssa ollut samanlaista.

    VastaaPoista