Tänä vuonna en lupaa mitään mitä en voi pitää

Uusi vuosi, uudet kujeet. Lupauksia tehdään, itsekin olen lupaillut vaikka mitä tammikuun ensimmäisinä päivinä aiempina vuosina. Yleensä lupaukset liittyvät painon pudottamiseen, tavalla tai toisella. Karkin syönnin lopettaminen kokonaan, pelkällä salaattilinjalla pysyminen. 

Itse tasapainoilen pussikeittojen ja tavallisen ruoan välimaastossa, ja tällä hetkellä olen kokenut sen hyväksi tavaksi pudottaa painoani. Viime vuonna paino nousi raskauden myötä, mutta sain myös pudotettua sekä raskauskilot että monet extrakilot. Syys-joulukuun aikana laihduin 15 kiloa, joka on mielestäni hyvä suoritus. Välillä pudotuksessa oli taukoa, mutta paino ei noussut takaisin, vaan onnistuin pysymään jo saavuttamassani painossa. Jojoilun suhteen siis olen oppinut jotakin viime vuonna. Suuren kiitoksen ansaitsee Cambridge-valmentajani Jaana, joka aina tsemppaa ja jolle voi purkaa painonhallinnan haasteita. Yksin tämä olisi paljon vaikeampaa, vaikka vain minä itse sen pudotustyön teenkin.

Joulun ajan olen korvannut yhden tai kaksi ateriaa pussikeitoilla, ja muuten syönyt normaalia ruokaa ja vähän herkutellutkin. Kohtuudella. Aiemmin ajattelumallini oli, että jos nyt vähän herkuttelen voin jatkaa huomennakin samaa linjaa. Nyt en ajattele niin. 

Tavoitteeni tälle vuodelle on pudottaa vielä vähintään 15 kiloa lisää, ja jos lähtee enemmänkin ei haittaa yhtään. Siltikin ylipainoa on vielä, mutta ei enää niin rajusti. 

Tänä vuonna siis en lupaa mitään, mitä en aivan varmasti voi pitää. En lupaa lopettaa kokonaan karkin syöntiä, vaan saan silloin tällöin nauttia niitäkin. Uuden liikuntaharrastuksen aloitan, jos tilanne kotona sen sallii. Vesijumpassa pyrin käymään vähintään kerran viikossa, mutta tulee varmasti viikkoja jolloin sinne ei pääse. 

Ja sitähän ei ikinä tiedä mitä tapahtuu, jokin asia saattaa vesittää kaikki suunnitelmat, mutta se on vain elämää.

Koitan arvostaa pieniä ja isoja onnen hetkiä, ja vähentää turhaa valittamista. Huimaa parannusta on muutes tapahtunut Helmin yöunissa, täytyykin kirjoittaa siitä lähipäivinä.

Nautitaan.

Halusin laittaa tämän kuvan blogiini, koska siitä jotenkin välittyy tarmokkuus ja se, että koko maailma on meille avoinna jos niin vain haluamme.